"Villeenien kartano"


Tankki Täyteen - Maallamuuttajat 
(esitykset 12.7-18.8.2019)

 Illat näytelmätreeniä ja päivät lavastusta - teatteriterapiaa, sano.
Viimekesäinen poliisiasema vaihtui kuluneen kuukauden aikana Vilénien kotikentäksi. 



Toisten harjoitellessa roolejaan kuluivat treenit omalta osaltani aivot lavasteisiin kiedottuna. 

Ulla oli toisinaan melko tuuliajolla,
mutta Tonja piti huolta, ettei oltu hukassa molemmat.


Paperilla se sitten lähti muodostumaan, elämäni ensimmäinen lavastesuunnitelma.




Voi sitä onnenpäivää, kun saatoin huutaa salaa sisäänpäin : "toimii!!"


Yksin en olisi kuitenkaan selvinnyt. Työryhmämme auttoi aina, kun vaan ymmärsin pyytää apua.
Kaikkea en ehtinyt kuvata, mutta he tietävät, jotka auttoivat. 
Kiitos <3



Tuputettavaa jäi sentään minullekin :)


                  

Ja tarpeiston hankintaa. Rekvisiittalampaat piti tehdä itse.
Alussa oli vain tuoli, talja ja styroksia.
 Niin ja tietysti meikäläisen ystävät, roudarinteippi ja spraymaali..



                                          


 

Järjestyspolliisi Janne "Artturi " Ahosen ansiosta kulisseissakin tänä suvena viihtyy.


Ei nimittäin ole ollut näin siistiä ikinä.


                 
 
Ullan kamari on yksityinen, 
mutta villeenien "kartanon" pihalle olette kaikki sydämellisesti tervetulleet <3








Tilaustöiden tuoksinassa

Tämä vuosi on alkanut aika rauhallisesti. Hektisen joulunajan jälkeen en osaa olla siitä edes pahoillani. On vain ihanaa, että normi arki on taas täällä.

Mennyt syksy antoi minulle mukavan paljon tilaustöitä.  Epätavallisen tyytyväinen olen paksusta pellasta tilattuun kylpytakkiin. 
Koska en ole varsinaisesti saanut vaatetusalan koulutusta, yksinkertaisenkin vaatteen kaavoittaminen ottaa oman aikansa. Sain puhelimeeni joulun alla muutaman kuvan asiakkaan edellisestä takista ja x-määrän mittoja. Jouduin käyttämään paitsi designtekstiili-,  myös puuartesaanin taitoni, mutta epätoivoisen puhinan jälkeen olin lopulta niin tyytyväinen, että raahasin hiljaisen mallini ulos pakkaseen kuvausta varten.




Seuraava takki tuntuikin jo lähes helpolle. Paitsi että olin juuri saanut edellisen valmiiksi, minulla oli nyt myös malli edellisestä takista, josta oli tarkoitus tehdä vain pidempi.
Ja pitkä siitä tulikin. 

Materiaalina puuvillafrotee.



Takkien jälkeen vielä yksi mittatilausvaate.
Materiaalina miellyttävä pellavaviskoosisekoite. 

Tässäkin sain vanhan mekon malliksi, lisättiin vain pari taskua ja pyöristettiin helmaa.


Heijastimiakin sain ommella lisää ja lisää aina kun aivot löi tyhjää. 





Pellavaa vaan on NIIN paljon mukavampi käsitellä. Ja ommella.
Kuvassa pala verhoa.


Työni on kyllä ihanan monipuolista. Ja kun saa vielä välillä ommella koirille, se se vasta on mukavaa. Alla avustajakoirien harjoitusliivejä.


 Jotta totuus ei unohtuisi, niin tässä vaiheessa yrittäjyyttä palkka tulee kuitenkin sieltä, minkä osaan parhaiten. Korjausompelusta. 
Ja onneksi on näitäkin. Lyhennyksiä, kavennuksia, levennyksiä, kevennyksiä..
Vetskan vaihtoa ja repeämien korjausta. Piilotikkausta, päällitikkausta. 
Kyllä ne on ihan kivoja nekin.
On palkitsevaa, kun saa antaa kuluneelle vaatteelle lisää käyttöaikaa tai peräti uuden elämän.












Tonjalta jos kysyisi, niin parasta tässä työssä on kuitenkin se, että hän saa viettää lähes koko päivän omassa kodissa, minun lähellä. 
Ja minä vastaisin samoin. 
Tonjan lähellä, hyvällä mielellä.




"Villeenien kartano"