Elämää teatterin jälkeen

Jatkuu se. Elämä. Tyhjiö kesän rutistuksen jälkeen Reinikaisen Lempinä on iso, mutta onneksi kiire antaa muuta ajateltavaa.

Paperitöissä sain aikaan vasta hinnaston, mutta alku kai sekin.

Sade sai nyt puolestani tulla.

Sisällä oli vaihteeksi kiva lyhennellä vaikkapa lahkeita.

Ei se kauaa jaksanut sadetta kuitenkaan pitää. Ja Tonja vaati taukonsa. Niinkuin minäkin.

Kävin jykertämässä muutamat numerot avaimiin ja stailaamassa vanhoja perunalaatikkoja.

..yhtäkkiä pois oli ystävä..

...

..ja syksy alkoi samana yönä.

Aamukin oli ankea, mutta kyläkauppa ei petä. Pillimehu ja päivän liibalaabat niin taas jaksaa.

Väriä ja uutta elämää asiakkaan tuoleihin.

Ja takaisin ompelukoneen ääreen. Öljykangastakin (tai jonkun vastaavan tyyppisen erittäin tahmean materiaalin) vetskanvaihto.

Illalla oli jälleen lupa ottaa rennosti. 

Ei reinikaista, ei lempiä, ei mitään roolia.

Teatterityhjiö oli saanut kenkää.