Työssä tapahtunutta / Ruukin Kehräämö / toinen viikko

Maanantai 19.2

Toinen viikko hurahti käymään tuotekehittelyllä. Kokeilisin helpompaa lokerointia ja hapsupäällistä.

Merkkasin tikkausten paikat ja ompelin päältä.

Päällisen vuoro.

Muuten ihan kiva, mutta vähän pieni, tuumaa Nikke.

Onneksi näitä protoja jo on..

Nyt mahtuu. 

Hapsut olivat kauniit, mutta eivät ehkä sittenkään toimisi käytännössä, sisään käännetty sauma olisi vahvempi, eikä aiheuttaisi käyttäjissään mielenkiintoa lähteä ratkomaan saumoja.

Päätimme yhdessä Ruukin Kehräämön Sinin ja Leenan kanssa, että sisäpussi tulisi olemaan viimeksi tekemäni ja pussin voisi ommella täytön jälkeen kiinni . Päällinen olisi edellisen proton kaltainen. Ja kolmea kokoa: pieni, keskikokoinen ja suuri. 

Illalla hahmottelin vielä kotona vähän merkkiä.

Tiistai 20.2 alkoi jälleen suunittelemalla miten leikkaan kankaan järkevimmin.

Protopetipino.

Keskiviikko 21.2

Illan aikana Sini oli jo ehtinyt testata hampun kehrääntyvyyttä.

Upeaa.

Kehräämölle tuli päivän aikana myös Samojedin karvaa, josta asiakkaalle tehtäisiin huovutusmattoa.

Lankaa siitä ei olisi saanut, koska joukossa oli niin paljon lyhyttä karvaa, joka ei toimi kehrätessä. Opin, että koirankarvaa voi käyttää ainoastaan harjattuna, ei leikattuna. Leikattu terävä karvanpää ei toimi.

..eikä kaikkien koirien karvatkaan..

Tässä sitä samojediä on hihna pullollaan ja kuljettimen toisessa päässä valmistuu huovutusmattoa.

Karvasta touhua.

Hämmästelyiltäni onnistun onneksi jatkamaan myös omaa projektiani koiranpetien parissa ja saan jälleen yhden patjan täytettyä alpakalla.

Tässä toinen versio ilman vetoketjua. 

Vähän jännittää, miten tuon ompeleminen onnistuu.

Hyvinhän se. 

Ainakin pienessä ja jotenkuten keskikoisessakin. 

Suuren kohtaaminen vähän jännittää..

Kokeilussa sauma, jonka saumanvarat on käännetty sisälle ja toisessa huoliteltu saumurilla.

Ensimmäinen hankalampi, mutta siistimpi. Toisaalta tämä sisäänkäännetty menee yhdellä ompelukerralla, vaikka vaatiikiin tarkkuutta enemmän.

Päällisissä huolittelin sarjana paitsi ajan, myös langan säästämiseksi kaikki ennen kasaan ompelua vaativat reunat. Vetoketjukaitaleesta myös yhdet pitkät sivut, muista kaitaleista vain päädyt.

Vetoketjun kiinnitys ja pussi kasaan suoraommellen. 

Lopuksi saumojen huolittelu.

Valmis.

 Torstai 22.2

Aamuni alkoi kuvaamalla video "Näin puet pedin"

Petipino kasvaa, mutta vielä se suurin on tekemättä.

120x80. 

Päällinen nurinpäin.

Jeskikoon sisäpussi versus päällinen.

Väliaika.

Silkkiperhosen koteloita. Perhoset lentäneet vapauteen. 

Villisilkin kuitu tulee näistä.

Kävimme Tonjan kanssa tauolla tutustumassa alpakoiden aamutoimiin.

Ja takaisin koneen ääreen.

Yhdessä Sinin ja Leenan kanssa olimme saaneet öljyt koneeseen, mutta tikki oli vielä ihan pielessä.

Alalanka teki mykkyrää ja lankakin katkeili. 

Vaihdoin neulan ja sääsin ja sääsin ja sääsin..

Better.

Tikin vihdoin löydyttyä pitikin aloittaa heti sillä suurimmalla .

Fyysistä hommaa.

Onnistui.

Usko osaamiseeni kasvaa.

Merkit puuttuvat vielä ja pomoillani on jo vaikka mitä uusia ideoita päälikankaan eri vaihtoehdoista.

Tekniikat ovat nyt kumminkin hallussa ja hyvä niin. 

Tässä on vahva pohja tuotekehittelylle.

Eri pinoissa valmiit ja protot.

Tonjaa alkaa väsyttää ja minuakin vähän. Juoksemme vielä sanomaan heipat alpakoille ja matkahuollon kautta kotiin. Lankaa asiakkaalle.

Perjantai 23.2

Huiveja oli ilmestynyt illan aikana petien päälle. Suunnittelijat olivat selvästi miettineet vaihtoehtoja päälikankaalle. Näinkö? 

Päivän mittaan selvisi että ei ihan, mutta siitä sitten tulevina viikkoina lisää.

Nyt oli se aika, kun sain avata uuden pakan kangasta.

Lankasuoraan leikkaaminen tässä kankaassa on helpointa kun vetää nuppineulalla apuviivan lankojen välistä.

Apumerkit heti paikoilleen, niin ompelu käy helpommin.

 Siinä. Yhden suuren, yhden keskikokoisen ja neljän pienen pedin kankaat paloina.

Lukot ketjuihin ja ompelu voi alkaa.

Tai voisi, ellen haluaisi saada jälleen yhtä leikkuusuunnitelmaa muistiin.

Hukkaprosentin minimoiminen alkaa olemaan jo vähän liikaakin mielen päällä. 

..tai sitten pakkomielteeni johtuu vanhasta intohimostani Tetrikseen..

Kustannuslaskelman kanssa meneekin jäljelle jäävä aika. 

Päivän päätteksi saan toimeksiannon kuljettaa vettä ylälaitumen alpakoille.

Numerot haihtuvat kipakkaan pakkasilmaan ja mieli on hyvä ja lämmin.

Onnellista viikonloppua !